Yhtiön konkurssi voi johtaa siihen, että yksityishenkilön tekemä osakesijoitus menettää arvonsa. Verotuksessa konkurssi ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta vähennyksen tekemiseen. Ratkaisevaa on, missä vaiheessa arvonmenetystä voidaan pitää lopullisena. Tässä Lextoorissa käsitellään, milloin konkurssista aiheutunut osakesijoituksen menetys on yksityishenkilön verotuksessa vähennyskelpoinen.
Yksityishenkilön osakesijoituksen arvonmenetyksen vähennyskelpoisuutta arvioidaan tuloverolain säännösten perusteella. Tuloverolain mukaan lopullinen arvonmenetys rinnastetaan luovutustappioon, joka vähennetään ensisijaisesti saman verovuoden veronalaisista luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista. Jos luovutustappiota jää vähennettäväksi vielä tämän jälkeen, se voidaan vähentää viiden seuraavan verovuoden aikana veronalaisista luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista.
Verotuksessa pelkkä sijoituksen arvon alentuminen tai epävarmuus sen takaisin saamisesta ei vielä oikeuta vähennyksen saamiseen. Menetyksen tulee olla lopullinen. Käytännössä lopullinen arvonmenetys tarkoittaa sitä, ettei osakkeilla enää ole taloudellista arvoa eikä osakkeenomistajalla ole realistista mahdollisuutta saada sijoitukselleen taloudellista vastiketta. Lopullisuuden vaatimuksen tarkoituksena on estää se, että sama arvonmenetys huomioitaisiin verotuksessa ennenaikaisesti. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, ettei pelkkä konkurssiin asettaminen vielä osoita osakkeiden lopullista arvottomuutta, sillä konkurssimenettelyn alkuvaiheessa ei voida varmuudella sulkea pois mahdollisuutta, että konkurssipesään kertyy varoja esimerkiksi realisoinnin seurauksena tai että osakkeenomistajalle voisi poikkeuksellisesti jäädä jako-osuutta.
Vähennyskelpoisuuden ajankohtaa arvioitaessa merkitystä voivat saada esimerkiksi pesänhoitajan laatimat selvitykset konkurssipesän varallisuudesta, tieto siitä, ettei osakkeenomistajille tule kertymään jako-osuutta, sekä konkurssimenettelyn eteneminen ja päättyminen. Näitä seikkoja ei kuitenkaan arvioida kaavamaisesti, vaan kokonaisuutena kunkin tapauksen olosuhteiden perusteella.
Lähtökohtaisesti osakkeiden arvonmenetystä pidetään lopullisena siinä vaiheessa, kun konkurssipesän pesänhoitaja on antanut lopputilityksen, jonka perusteella osakkeenomistajille ei kerry jako-osuutta. Arvonmenetys voidaan katsoa lopulliseksi myös silloin, kun yhtiö on poistettu kaupparekisteristä konkurssimenettelyn päätyttyä. Jos yhtiö asetetaan konkurssiin vuonna 2026, mutta konkurssipesän lopputilitys annetaan vasta vuonna 2028 eikä osakkeenomistajille kerry jako-osuutta, osakkeiden arvonmenetystä ei lähtökohtaisesti voida vähentää vuoden 2026 verotuksessa. Poikkeuksellisesti arvonmenetys voidaan katsoa lopulliseksi jo ennen konkurssimenettelyn päättymistä, jos käytettävissä olevan selvityksen perusteella on ilmeistä, ettei konkurssipesästä jää varoja osakkeenomistajille. Tällöin verovelvollisen on kyettävä esittämään asiasta riittävä selvitys, kuten pesänhoitajan antama todistus konkurssipesän varallisuusasemasta.
Vähennyksen ajankohdalla on käytännössä merkittävä vaikutus verotukseen. Jos arvonmenetys ilmoitetaan liian aikaisin, Verohallinto voi katsoa, ettei menetystä vielä voida pitää lopullisena. Toisaalta, jos vähennystä ei vaadita oikeana verovuonna, verovelvollisen on huolehdittava verotuksen oikaisusta määräajassa.
On tärkeää muistaa, että Verohallinnon pyytäessä asiasta selvitystä, verovelvollisen tulee kyetä osoittamaan, millä perusteella arvonmenetystä on pidetty kyseisen verovuoden aikana lopullisena. Tämän vuoksi konkurssipesän pesänhoitajan selvitykset, lopputilitys sekä muut konkurssimenettelyä koskevat asiakirjat kannattaa säilyttää mahdollista verotuksen selvityspyyntöä varten.
Konkurssiin liittyvien verokysymysten ratkaiseminen edellyttää usein tapauskohtaista arviointia. Huolellinen ennakkoarvio voi ehkäistä virheellisiä veroratkaisuja ja varmistaa, että vähennysoikeus hyödynnetään oikeana ajankohtana. Me Haglexilla autamme sekä yksityishenkilöitä että yhtiöitä konkurssitilanteisiin liittyvissä vero-oikeudellisissa kysymyksissä, kuten luovutustappioiden verotukseen ja vähennysoikeuteen liittyvissä tilanteissa.
Kirjoittanut: Ella Pettinen