Joulu on lahjojen antamisen aikaa, jolloin yritystoiminnassa muistetaan muun muassa yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja työntekijöitä. Lahjojen antamiseen liittyy kuitenkin erilaisia verotuksellisia sudenkuoppia – on lahjaveroa, toisinaan lahja katsotaan palkan luonteiseksi eduksi ja tuloverotuksessa vain puolet edustuslahjan arvosta voidaan lukea kuluksi jne. Tässä Lextoorissa keskitytään tällä kertaa vain arvonlisäverotukseen.
Liiketoiminnan yhteydessä annettaviin lahjoihin liittyy arvonlisäverotuksen näkökulmasta erilaisia kysymyksiä. Ovatko lahjan hankintahintaan sisältyvät arvonlisäverot vähennyskelpoisia ja tuleeko lahjan luovutuksesta suorittaa oman käytön veroa?
Yhteenvetona voidaan heti aluksi todeta:
• Vähäarvoinen lahja (alle 50 euroa): vähennysoikeus hankittaessa, ei oman käytön veroa luovutettaessa.
• Ei-vähäarvoinen lahja: vähennysoikeus hankittaessa ja oman käytön vero luovutettaessa.
• Edustuslahja: ei vähennysoikeutta eikä siten myöskään oman käytön veroa luovutettaessa.
Edustuslahjat on säädetty arvonlisäverotuksessa kokonaan vähennyskelvottomiksi (AVL 114 § 1 mom. 3 kohta). Edustuslahjat ovat hieman arvokkaampia lahjoja, ja ne määritellään arvonlisäverotuksessa yhtenevästi tuloveron tulkintojen kanssa. Jos siis annetaan edustuslahja, jonka hankintahinnasta voi tuloverotuksessa vähentää puolet, niin hankintahintaan sisältyvä alv on kokonaan vähennyskelvoton.
Pääperiaatteena oman käytön veron säännöksissä (AVL 20–22 a §) on, että kaikista vastikkeettomista luovutuksista, joista on tehty alv-vähennys, tulee suorittaa oman käytön vero. Tästä on kuitenkin säädetty poikkeus (AVL 25 §), että tavaranäytteiden tai tavanomaisen mainoslahjan luovuttamista ei pidetä tavaran ottamisena omaan käyttöön. Verohallinto on ohjeistanut, että mainoslahjaa voidaan pitää tavanomaisena, jos sen arvonlisäverollinen ostohinta on enintään 50 euroa. Arvo on lahjakohtainen, joten samalle taholle voi antaa useita lahjoja vuoden aikana.
Arvonlisävero on harmonisoitu EU:ssa direktiivillä ja kansallista lakia tulisi tulkita niin pitkälle kuin mahdollista direktiivissä tarkoitetulla tavalla. Jos laki ei ole direktiivin mukainen, niin sitä ei voi soveltaa verovelvolliselle epäedullisella tavalla. ”Tavanomaisen mainoslahjan” käsitteeseen liittyy sellainen erikoisuus, ettei sitä löydy direktiivistä. Direktiivin mukaan oman käytön veroa ei makseta ”vähäarvoisista lahjoista”. EUT:n oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltiot voivat määritellä sen, mikä on vähäarvoista. Siten vähäarvoisuuden rajana voidaan pitää Verohallinnon määrittelemää 50 euroa.
”Tavanomaisen mainoslahjan” määritelmä siirtyi liikevaihtoverolaista sellaisenaan arvonlisäverolakiin ja vastaavaa määrittelyä löytyy myös tuloverotuksesta. Verotuskäytännössä on vaadittu mainos- tai markkinointitarkoitusta, jonka pitäisi näkyä lahjassa esim. yrityksen logona. Direktiivin perusteella tällaista ei kuitenkaan voida vaatia. Ainoa direktiivin mukainen vaatimus on vähäarvoisuus. Siten esim. alkoholilahjoja ei voida pitää aina edustuslahjoina ja vähennyskelvottomina, vaan nekin voivat olla vähennyskelpoisia, jos hankintahinta arvonlisäveroineen jää alle 50 euron. Verotuskäytäntö on kuitenkin ollut toisenlaista ja asiasta voi joutua edelleen keskustelemaan Verohallinnon kanssa. Lisäksi alkoholilahjat ovat tuloverotuksessa joka tapauksessa tulkittu vähennyskelvottomiksi.
Arvonlisäverotuksessa vähäarvoisen ja edustuslahjan väliin jää vielä kolmas kategoria eli ei-vähäarvoiset lahjat. Ne ovat yli 50 euron arvoisia, mutta eivät täytä edustuslahjan kriteerejä. Niistä on hankintahetkellä vähennysoikeus, mutta luovutushetkellä on kuitenkin maksettava oman käytön veroa. Tämä kategoria perustuu oikeuskäytäntöön, jossa on mm. käsitelty vähittäiskaupan myyjille annettuja myyntipalkintoja, jotka olivat myyntituotteita.
Henkilökunnalle annettavista lahjoista Verohallinto on todennut, että ne eivät ole tavanomaisia mainoslahjoja, joten niistä on suoritettava oman käytön vero. Tästä on ollut oikeuskirjallisuudessa hieman ristiriitaisia näkemyksiä, mutta Verohallinnon näkemys vastaa direktiiviä, joten henkilökuntalahjoista ei ole arvonlisäverotuksessa vähennysoikeutta riippumatta niiden mainosluonteisuudesta tai vähäarvoisuudesta.
Lahjarikasta joulun aikaa toivottaa Kimmo J. Nieminen, 17.12.2025
Kirjoittaja kirjoittaa väitöskirjatutkimusta arvonlisäveron vähennysoikeudesta. Vähennysrajoitukset on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, mutta oman käytön verotuksessa on kyse vähennysten oikaisuista, jotka taas kuuluvat tutkimuksen piiriin.